Heinoniemen historiaa.

Heinoniemi on aina ollut ja tullee ilmeisesti olemaankin vesillä liikkuvien käyttämä niemi.

Vanhimmat merkit täällä yöpyneistä kulkijoista ovat peräisin nuoremmalta kivikaudelta ja sen todistavat löydetyt kivikirves (Taanislahti), saviastioiden palaset (Kyyrönniemi) sekä kvartsit (Taanisojan länsipuoli).

Kesälahti ja Kitee ovat asutetut 1300 luvun tietämillä ja asutusalueiden ulkopuoliset alueet olivat kaukonautinta-alueita (kaski-, heinä- ja metsästysmaita), jota Heinoniemi oli aina 1700 luvun puoliväliin asti.

Kautta historian Heinoniemeä voidaan sanoa raja-alueeksi, milloin se on sijainnut valtakuntien rajalla, milloin Savon ja Karjalan (maakuntien) rajalla.

Täyssinän rauhassa v. 1595 Karjala jäi Venäjän puolelle ja rajalinja kulki silloin nykyisen Heinoniemen osakaskunnan alueella sijaitsevan Rajasaaren poikki.  Saari on saanut siitä nimensä. Rajasaaressa olevasta kalakodasta noin 50 metriä kaakkoon löytyvät isoihin kiviin hakatut vanhat merkinnät, jotka lienevät osoittaneet silloisen valtakunnan rajan paikan.

Poimintoja Heinoniemen historiasta eri vuosiluvuilta.

v. 1700 - 1749

Piilopirttien vakiintuessa taloiksi tämä mahdollisti myös Heinoniemen kylän perustamisen, jolloin Rääkkylän Haapasalmesta tulleet mökkiläiset Olli Ollinpoika Nousiainen ja Paavo Holopainen rakensivat Isonvihan aikaan v. 1717 ensimmäiset asumukset (Rauhala, Karpola).

v. 1750 - 1799

1750 luvulla kolmen talon suuruinen Heinoniemen kylä varsinaisesti perustettiin ja merkittiin maarekisteriin Kiteeseen kuuluvana. Isonjaon tuloksena alkuperäisestä 3 tilasta (Makkola, Malila, Pekkala) muodostui 9 kantatilaa.

Makkola v. 1722, Ristola v. 1800

Malila v.1738, Hartikkala v. 1785

Pekkala v. 1722, Ollila v. 1767, Juhanala v. 1785, Toroppala v. 1785 ja Karppala v. 1795.

v. 1800 - 1849

Hienoniemeen oli muodostunut 17 erillistä tilaa.

v. 1850 - 1899

1857. lokakuun kymmenes päivä Keisarillisella kirjeellä määrättiin Kitee ja Rääkkylä erilleen, mutta ero toteutui lopullisesti v. 1892.

Heinoniemi määrättiin huonojen maantieyhteyksien vuoksi kuuluvaksi Rääkkylään, naapurikylän Leinovaaran jäädessä Kiteeseen.

1800 - 1900 lukujen vaihteessa toimi seurakunnan ylläpitämä kiertokoulu, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1931 saakka.

v. 1900 - 1909

1906 rakennettiin Heinoniemen koulu ja ensimmäisenä opettajana toimi Pekka V. Pekkarinen.

v.1910 - 1919

1911 - perustettiin raittiusseura " Toivonliitto ".

1919 - perustettiin Heinoniemen Maamiesseura.

1919- lehmipoluista muodostui kärritie ja hevoskärreillä kyytiä antoi suutari-maanviljelijä Pekka Kinnunen.

v. 1920 - 1929

Ensimmäisen ja Toisen maailman sodan aikana Heinoniemen väkiluku kasvoi, osasyynä lienee ollut uusien asukkaiden muuttaminen Savon puolelta

Ensimmäiset kaupat:

P. Toropainen perusti sivumyymälän Majaniemeen, Samuli Kankkunen Vihtavaaraan ja Otto Niskanen Kyyrönniemeen.

Ensimmäinen niittokone (hevosvetoinen) ilmestyi kylään Onni Nousiaisen toimesta.

Pekka Kinnunen hankki itselleen kylän ensimmäisen polkupyörän.

Ensimmäiset kotitarvemyllyt Tolvilaan ja Kankkuselle, samoin kuin Savikon Pekka Karppanen aloitti talosta taloon kiertävän pyhäkouluopetuksen.

1923 - osuuskassa aloitti toimintansa Ilmari Immosen toimesta.

1926 - 1936 luvuilla Rääkkylän kunnan sivukirjastoa pidettiin sekä Kankkusessa Vihtavaarassa, että Heinoniemen koululla Kiteeseen liittymiseen asti.

1927 - Rajaseudun Kansankorkeakouluyhdistyksen opintokerho perustettiin.

1928 - ensimmäinen puimakone alkoi pyöriä Majaniemessä Nousiaisella.

1929 - Heinoniemen Marttayhdistys aloitti toimintansa

v.1930 - 1939

1930 - luvun alussa Maatolouskerho aloitti kokoontumisensa, samoin kuunneltiin kylällä ensimmäistä radiota ja ensimmäinen auto ilmestyi kylälle opettaja Ilmari Reijulalle,jonka hän oli saanut sedältään ("riepukorva letukka").

1934 - Augusti Makkonen perusti kaupan.

1937 - Maamiesseuran talo (nykyinen Kotipirtti) valmistui.

1950 - 1959

1950 - tuli kylään ensimmäinen taksi (Buick), (Pauli Karvinen) ja ensimmäinen lypsykone otettiin käyttöön Tauno Toropaisella.

1951 - syyskuun ensimmäinen päivä aloitettiin säännöllinen linja-autoliikenne liikennöitsijä Matti Ruposen toimesta

1953 - aloitettiin kylän sähköistys sekä Yrjö Immonen hankki kylään ensimmäisen traktorin.

1954 - Heinoniemi liitettiin jälleen Kiteeseen.

1958 - Kyläkirkko rakennettiin , lääkekaappi avasi ovensa huhtikuun ensimmäinen päivä Kauko ja Alma Toropaisella sekä Osuuskaupan myymäläauto aloittivat toimintansa. Osuuskassa liitettiin Kiteen seudun Osuuspankkiin.

1960 - 1969

1960 - luvun alussa kylän väkiluku kääntyi laskuun suurten ikäluokkien muuttaessa toimeentulon perässä muualle.  Unto Pitkon myymäläauto aloitti toimintansa

04.03.1960 - saatiin oma postipankki postikonttoreineen, samoin kylällä alkoi kiertää kirjastoauto sekä ensimmäistä televisiota alettiin katsella Majakankaalla ja Aarne Nousiaisella.

1964 - rakennettiin ensimmäinen kesämökki

1966 - viljaa puitiin ensimmäisillä leikkuupuimureilla Hartikaisella ja Immosella.

1969 - aloitettiin salaojitukset sekä perustettiin jakokunta.

v. 1970 - 1979

1970 - luvun alussa alkoi varsinainen kesämökkibuumi.

1974 - viimeinen kauppa sulki ovensa

1976 - professori Juhani Hult perusti kylätoimikunnan ja kylätoimikunta aloitti kokoontumisensa

v.1980 - 1989

Ensimmäiset ATK-laitteet hankittiin Kyläkeskus Kalevala-Forumiin (ent. Heinoniemen koulu).

1983 - 1984 - rakennettiin As. Oy Heinoniemen kylätalo.

v. 1990 - 2005

1990 - luvun alussa kylän vakituinen asukasluku n. 200, paluumuutto käynnistyy, kesämökkien lukumäärä on n. 100 ja 17 taloa 
on jakautunut n. 310 tilaan.

1991 - lakkautettiin asiamiesposti.  Samppa Uimonen saapui kylään 6.4.1991 perustaen Kaleva-Foruminsa Heinoniemeen.

1992 - 14.11.1992 Kauko ja Alma Toropaisen pitämä Heinoniemen lääkekaappi (kuva) lopetettiin. 
Kylätoimikunnan
säännöt vahvistettiin.

1997 - perustettiin ATK-piste laitteineen sekä taiteilija Samppa Uimonen muutti 11.12.1997 Kalevala-esineistöineen Laitilaan.

1997 - Heinoniemen paikallistien peruskunnostus ja päällystys valmistui ja vihittiin käyttöönsä 24.9.1997 silloisen TVL:n johtajan Jouko Loikkasen johtamana (kuva ). 

1998 - Kyläkeskus Kalevala-Forumin toiminta käynnistettiin sekä kyläläisten ensimmäinen harrastenäyttely avattiin kesäkuussa yleisölle.

2004 - Kyläyhdistyksen Hiekkakaarteen Rantapirtti valmistui nykyisillä varustuksilla. Rantapirtille saatiin sähköt ja vesiliittymä.

2005 - Kyläkeskus Kalevala-Forumin toiminta lopetettiin Kiteen kaupungin myytyä koulukiinteistön yksityisille omistajille.

2007 - Heinoniemen maamiesseuran Kotipirtissä toteutettiin perusparannustyö.

2009 - Kyläkirkko 50 vuotta. Itsenäisyyspäivän juhla Kotipirtillä.

2010 - Sonera purkaa pois lankapuhelinlinjat. Heinoniemen kyläyhdistys päättää "vauvarahan" maksamisesta. 

2013 - Kiteen Kaupunki lakkauttaa Heinoniemen ekopisteen.